Kartanopioni on tillipionin ja kuolanpionin välinen risteymä (P. tenuifolia x P. anomala). Hyvin usein kartanopionista puhutaan virheellisesti tillipionina. Lehdet ovat tillipionin tyylisesti hyvin ohuet suikulat, mutta kasvutapa on selvästi korkeampi ja kestävämpi.

Kukat ovat kevyet ja pääsääntöisesti täysin yksinkertaiset. Painoa ei varsiin juurikaan kerry, mutta pitkät varret saattavat alkaa harottaa ympäriinsä. Tukeminen on siis aivan sallittua kauniimman ulkomuodon saavuttamiseksi.

Tuoksua ei kukissa ole, kuten ei oikeastaan muissakaan luonnonlajeissa. Luonnonlajeille tyypillisesti kukinta on hyvin aikainen. Pääsääntöisesti kartanopioni kukkii eteläisimmässä Suomessa aivan kesäkuun alussa, joskus jopa jo toukokuun puolella.

Kartanopioni ei ole maailman mittakaavassa kovin yleinen pioni. Sitä ei siis juurikaan viljellä Keski-Euroopan pelloilla. Tällä hetkellä myynnissä ollevat kartanopionit on kasvatettu ja jaettu meillä Taivassalossa. Kartanopioneja nostaessamme kuvasimme alla olevan vinkkivideon pionien nostoon liittyen.